| Chapter 64 |
1 |
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. -
|
2 |
Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta. -
|
3 |
Kätke minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta, -
|
4 |
jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat, -
|
5 |
salaa ampuaksensa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda. -
|
6 |
He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan, he kehuvat, kuinka he virittävät pauloja, he sanovat: "Kuka ne näkee?" -
|
7 |
He miettivät vääryyksiä: "Meillä on juoni valmiiksi mietittynä". Syvä on miehen sisu ja sydän. -
|
8 |
Mutta Jumala ampuu heidät nuolella, äkisti kohtaavat heitä iskut. -
|
9 |
He joutuvat kompastukseen, heidän oma kielensä langettaa heidät; kaikki, jotka heidät näkevät, nyökyttävät ilkkuen päätään. -
|
10 |
Ja kaikki ihmiset peljästyvät; he julistavat Jumalan töitä ja ottavat vaarin hänen teoistansa. -
|
11 |
Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat. -
|