| Chapter 17 |
1 |
Daavidin rukous. Kuule, Herra, minun oikeata asiaani, tarkkaa minun huutoani, ota korviisi minun rukoukseni, joka ei lähde petollisilta huulilta. -
|
2 |
Sinulta tulee minulle oikeus, sinun silmäsi katsovat sitä, mikä oikein on. -
|
3 |
Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos. -
|
4 |
Mitä ihmiset tehköötkin, sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä. -
|
5 |
Minun askeleeni pysyvät sinun poluillasi, minun jalkani eivät horju. -
|
6 |
Minä huudan sinua avukseni, sillä sinä vastaat minulle, Jumala; kallista korvasi minun puoleeni, kuule minun puheeni. -
|
7 |
Osoita ihmeellinen armosi, sinä, joka pelastat vihamiesten vallasta ne, jotka turvaavat sinun oikeaan käteesi. -
|
8 |
Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan -
|
9 |
jumalattomilta, jotka tahtovat minut tuhota, verivihollisiltani, jotka minua saartavat. -
|
10 |
He ovat sulkeneet tunnottomat sydämensä, heidän suunsa puhuu ylvästellen. -
|
11 |
He ovat kintereillämme, he jo kiertävät meidät, he vaanivat silmillään, lyödäksensä maahan. -
|
12 |
Hän on niinkuin saalista himoitseva leijona, niinkuin nuori leijona, joka piilossa väijyy. -
|
13 |
Nouse, Herra, astu hänen eteensä. Paiskaa hänet maahan. Vapahda miekallasi minun sieluni jumalattomista, -
|
14 |
kädelläsi ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, joiden vatsan sinä täytät antimillasi, joiden pojat tulevat ravituiksi ja jotka jättävät yltäkylläisyytensä lapsilleen. -
|
15 |
Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella. -
|