Finnish Bible (1938)

Job 5

Job

Return to Index

Chapter 6

1


 

  Job vastasi ja sanoi:  

 

 

-

2


 

  "Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!  

 

 

-

3


 

  Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.  

 

 

-

4


 

  Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun; minun henkeni juo niiden myrkkyä. Jumalan kauhut ahdistavat minua.  

 

 

-

5


 

  Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?  

 

 

-

6


 

  Käykö äitelää syöminen ilman suolaa, tahi onko makua munanvalkuaisessa?  

 

 

-

7


 

  Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen, se on minulle kuin saastainen ruoka.  

 

 

-

8


 

  Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!  

 

 

-

9


 

  Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!  

 

 

-

10


 

  Niin olisi vielä lohdutuksenani - ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla - etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.  

 

 

-

11


 

  Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?  

 

 

-

12


 

  Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?  

 

 

-

13


 

  Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?  

 

 

-

14


 

  Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.  

 

 

-

15


 

  Minun veljeni ovat petolliset niinkuin vesipuro, niinkuin sadepurot, jotka juoksevat kuiviin.  

 

 

-

16


 

  Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;  

 

 

-

17


 

  auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.  

 

 

-

18


 

  Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.  

 

 

-

19


 

  Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;  

 

 

-

20


 

  he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.  

 

 

-

21


 

  Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.  

 

 

-

22


 

  Olenko sanonut: `Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,  

 

 

-

23


 

  pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä`?  

 

 

-

24


 

  Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.  

 

 

-

25


 

  Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?  

 

 

-

26


 

  Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.  

 

 

-

27


 

  Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.  

 

 

-

28


 

  Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.  

 

 

-

29


 

  Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko; palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.  

 

 

-

30


 

  Olisiko minun kielelläni vääryys? Eikö suulakeni tuntisi, mikä turmioksi on?"  

 

 

-

Job 7

 

 

 

 

HTMLBible Software - Public Domain Software by johnhurt.com

 


Other Items are Available At These Sites: